Ajatuksia menetyksestä

Et ole ikiunessa,
et ole poissa,
olet tuhat tuulta puistikossa,
olet valon välke aallokossa,
olet timantti hankien loistossa.
Et jättänyt minua,
et ole vaiti,
olet öinen ääni jonka kuvittelen sinuksi,
olet tyyny joka osuu yöllä nilkkaani,
elät kaikessa mitä rakastan.

Spring

What is this scent?
It's the scent of the field.
It's the scent of raw life beneath our feet.
It's the promise of spring.

When I look at her I can see my faults and virtues.

Have I been patient enough

have I given love and set boundaries in a good proportion

have I been a good teacher

and have learned from my mistakes

She is the one that shows my worth.

Maybe the time heals

Tomorrow...

Tomorrow...

maybe the pain you caused will be buried under snow...

maybe the sweetest things we had...

will outdo and surpass the fact...

that what you did to me was the cruelest thing...

Parista suhteeksi

Se alkoi niin
että hypättiin
ennenkuin katsottiin mitä on eessä.
Siinä oli soraa
siinä oli maa
ja möykystä toiseen pylpyrää tiessä.
Kinastellen, nahistellen
rypyt verkkaan oiotaan
tasaisella polulla
jouhevammin kuljetaan.

Kun reitti on valmis,
mistä syntyy epäröivä tunne?

Elämä opettaa

Paljon menettäneenä katsot minuun
pieneen
vaistoan pelkosi
siksi hymyilen leveästi ja nauran.
Piilota huolesi.
Piilota pelkosi.

___________________________

<3

Hellyys

Katsoin ensi kertaa tyhjyyttä…
asuntoa, joka oli hyvästelty.
Se oli tyhjä, muttei merkityksetön,
sillä siinä oli joku asunut.
Nyt se oli aika riisua ja pestä,
pyyhkiä ja siistiä,
kaikella sillä arvokkuudella,
että siinä oli joku asunut.

Kun katson tyhjyyttä tänään
olen hiljaa ja rauhassa,
vaikka se on tyhjä, se on silti arvokas,
sillä siinä on joku asunut.
Nostan hellästi lakanan.