Hellyys

Katsoin ensi kertaa tyhjyyttä…
asuntoa, joka oli hyvästelty.
Se oli tyhjä, muttei merkityksetön,
sillä siinä oli joku asunut.
Nyt se oli aika riisua ja pestä,
pyyhkiä ja siistiä,
kaikella sillä arvokkuudella,
että siinä oli joku asunut.

Kun katson tyhjyyttä tänään
olen hiljaa ja rauhassa,
vaikka se on tyhjä, se on silti arvokas,
sillä siinä on joku asunut.
Nostan hellästi lakanan.